Suomen ensimmäinen kansallinen lapsistrategia Kansallinen lapsistrategia julkaistiin helmikuussa 2021.Lapsistrategia on valmisteltu parlamentaarisessa komiteassa ja sen pohjana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus
Strategia perustuu kolmeen pääkohtaan:
- Strategialla luodaan aidosti lapsi- ja perhemyönteinen, lapsen oikeuksia kunnioittava Suomi.
- Lapsen oikeudet ja asema vakiinnutetaan niin, että lapset huomioidaan johdonmukaisesti kaikessa toiminnassa muiden yhteiskunnan jäsenten rinnalla ja, että lapset saavat tietoa heille kuuluvista oikeuksista.
- Haavoittuvassa asemassa olevien lasten asema turvataan ja heidän tarpeensa tunnistetaan paremmin.
Lapsistrategian piiriin kuuluvat kaikki lasten ja perheiden kanssa työskentelevät tahot mukaan lukien varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kenttä.
“Lapsistrategian vision mukaisessa Suomessa laadukas, yhdenvertainen ja monipuolinen varhaiskasvatus ja koulutus toteuttavat lapsen oikeutta kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen. Lasten moninaiset elämäntilanteet ja tarpeet tunnistetaan ja väkivallan, syrjinnän ja eriarvoisuuden torjunta otetaan vakavasti.” (Kansallinen lapsistrategia s.15.) (…) turvataan kunkin lapsen oikeus tulla kohdelluksi iän ja kehitystason mukaisesti omana itsenään (Kansallinen lapsistrategia s.17).
Me Ilo kasvaa ulkona- hankkeessa haluamme omalta osaltamme tukea kansallisen lapsistrategian tavoitteita!
Kasvu, kehitys ja oppiminen luontotoiminnassa
Luontotoiminta ja liikunta itsessään tukee lasten kasvua ja kehitystä monipuolisesti. Liikkumattomuuteen ja sen mukanaan tuomiin haasteisiin on havahduttu laajasti. Istuvasta elämäntavasta irtautuminen on myös varhaiskasvatuksen yksi kulmakivistä. Luonto tuo siihen helpon tavan, sillä se on rakennettu täyteen lasta liikuttavia ja kiinnostavia elementtejä. Aikuinen on liikkumisessa tärkeä malli lapselle!
Luonnossa voi myös käsitellä, harjoitella ja oppia lähes kaikkia samoja asioita, kuin sisätiloissa. On myös joitain asioita, joita luontotoiminnassa on jopa helpompi toteuttaa ja huomioida, kuin sisätiloissa. Esimerkiksi majan rakentamisessa hahmottamiskyky, suunnittelutaidot, fyysinen toiminta sekä vuorovaikutus- ja arviointitaidot kehittyvät ilon kautta, kun lapset pääsevät itse tekemään. Ryhmähenki vahvistuu, kun aikuiset ovat leikissä mukana.
Luonto tarjoaa lasta innostavan ja hänen luontaista uteliaisuuttaan tukevan oppimisympäristön, jota aikuinen voi taitavasti virikkeellistää omalla toiminnallaan. Leikki, tutkiminen ja havainnointi ovat avaimia lapsen oppimiselle ja luontaisesti läsnä ulkotoiminnassa. Eri aistien käyttö, kokemukset ja elämykset ovat kuin liimaa, jolla synnytetään syviä muistijälkiä. Muistatko sinä itse jonkun merkityksellisen luontohetken, joka on jäänyt vahvasti mieleesi? Liikutaan siis yhdessä ja iloitaan sekä nautitaan siitä!
Lasten osallisuus ja lapsilähtöisyys luonnossa
Varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus ovat sivistyspalveluja ja lasten keskeisimpiä arjen ympäristöjä, joissa lasten toimijuus ja osallisuus toteutuvat. Lasten osallisuus, oikeus tulla kuulluksi ja tiedonsaanti huomioidaan systemaattisesti lapsia joko suoraan tai välillisesti koskevassa päätöksenteossa ja toiminnassa. (…) Varmistetaan, että kaikilla lasten kanssa toimivilla aikuisilla on riittävä ymmärrys ja osaaminen lasten osallisuuden ja toimijuuden tukemisesta. (Kansallinen lapsistrategia s.25.)
Luonto tarjoaa oppimisympäristön, joka tukee yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen kannustavan toimintakulttuurin kehittymistä. Kun lapset pääsevät osallisiksi toiminnan suunnitteluun ja arviointiin, syntyy kokemus, että heidän ideoilla, mielipiteillä ja tunteilla on merkitystä. Lapset oppivat samalla ilmaisemaan kokemuksiaan, olipa kyseessä sitten peukkumittari tai yhteisiin hetkiin palaaminen kuvien avulla. Lapset oppivat kuuntelemaan toisiaan ja hyväksymään erilaisia mielipiteitä.
Luonnossa lapsilähtöisyys on helppoa: ympäristö on täynnä mielenkiintoista tutkittavaa ja ihmeteltävää. Luonnossa aikuisten on helppo tarttua lasten omiin ideoihin, jotka kumpuavat luonnosta. Ne voivat johtaa pitkiinkin lasta motivoiviin projekteihin:
“Olimme saapuneet aamulla metsään ja huomasin yhden lapsista tuijottavan kaukaisuuteen. ‘Miksi tuolla pensaissa on savua?’ hän kysyi. Muutkin lapset tulivat asiaa ihmettelemään. Kerroin hänelle, että se on usvaa. Ikäänkuin pilviä lähellä maata. Tämä hetki ja siitä seurannut spontaani kiinnostus kirvoitti meille koko toimintavuoden kestäneet veden tutkimisen leikein, kaikin aistein ja eri taidemuotoja hyödyntäen”
Moni aikuinen kokee olevansa luonnossa paremmin läsnä. Kun aikuiset lähtevät leikkiin mukaan tasavertaisina toimijoina, avautuu mahdollisuus oppia, mistä lapsi juuri nyt on kiinnostunut, millaisia taitoja erilainen ympäristö tuo esille. Toimintaa on myös näin helpompi havainnoida ja arvioida lapsen tasolla. Onko teidän ryhmässä rakennettu koko ryhmän voimin nuotiota tai rakennettu keppihevosmaailmaa?
Lue lisää osallisuudesta ja lapsilähtöisyydestä Sinfonioiden matkassa -blogisarja: Blogi – Ilo kasvaa ulkona
ILOISIA LUONTOHETKIÄ!
Teksti: ILOn tiimi