Siirry sisältöön

Vieraskynä: Pilkittiinkö mustavalkoiseen aikaan?

Vuonna 2021 elämme varsin värikkäässä, monipuolisessa sekä kehittyneessä maailmassa ja moni asia tuntuu jotenkin itsestään selvältä, vaikkei se historian valossa sitä aina ehkä olisi ollutkaan. Kuvassa esiintyvä viskaripoika onkin varsin kiinnostunut ympäröivästä maailmastaan sekä menneistä tapahtumista. Noita menneitä tapahtumia viskaripoika kutsuu mustavalkoiseksi ajaksi, ovathan vanhat valo- ja elokuvatkin näet mustavalkoisia. Ympäröivän maailman lisäksi poika on innokas ulkoilija sekä retkeilijä ja ulkona koettuja asioita ja tehtyjä havaintoja pohditaankin toisinaan mustavalkoisesta näkökulmasta.

Pilkkiminen on viskaripojan mielestä varsin hauskaa puuhaa kauniina kevättalvisena päivänä. Eräällä pilkkiretkellä kalaonni ei tosin suurella saalilla suosinut, mutta se ei retkeä pilannut vaan antoi päinvastoin ajattelemisen aihetta; “Pilkittiinkö muuten mustavalkoiseen aikaan? Saatiinkohan silloin yhtä vähän kalaa kuin minä tänään? Saako kolmesta kalasta tehtyä ruokaa?” Retken jälkeen viskaripojalla olikin paljon mietteitä selvitettävänään.

Viskaripojan pilkkiretki ei ollut pedagogisesti suunniteltua toimintaa, vaan aurinkoisen päivän vapaa-ajan viettoa. Pian valmistuvana varhaiskasvatuksen opettajana uppoan usein kuitenkin pohtimaan asioita pedagogiikan näkökulmasta; mitä kaikkea viisivuotias oikein oppikaan tuona päivänä? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) oppimisen alueiden näkökulmasta tarkasteltuna viskaripojan pilkkiretkellä tapahtui oppimista useammankin alueen näkökulmasta.

Minä ja meidän yhteisömme sisältää oman lähiyhteisön menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden pohdintaa sekä median käyttöön liittyvien taitojen oppimista. Viskaripojan pohdinta ja sen jälkeinen aikuisen kanssa yhteistyössä internetissä tehty selvitystyö mustavalkoisena aikana pilkkimisestä opetti niin internetin järkevää käyttämistä kuin sen, että pilkkiminen ja talvikalastus oli ihmisille ennen tärkeä ravinnonlähde ja huono kalasaalis vaikutti varsin paljon siihen, mitä ankarana talvena syötiin henkensä pitimiksi.

Kasvan, liikun ja kehityn käsittelee monipuolisesti liikuntaan, ruokakasvatukseen, terveyteen sekä turvallisuuteen liittyvää oppimista. Lumikenkäillen lähteminen pilkkiretkelle sekä kairaaminen tuki tämän oppimisen alueen toteutumista varsin monipuolisesti liikunnan näkökulmasta. Ruokakasvatukseen liittyvää oppimista tapahtui myös pohdittaessa pilkkiretkeltä saatujen kalojen riittävyyttä ruuanvalmistukseen. Keitoksi kaloista ei riittänyt, mutta ruisleivän päällä ne maistuivat varsin hyvältä! Turvallisuuskasvatuksen näkökulmasta on ennen jäälle lähtöä ehdottoman tärkeää muistaa kerrata heikkojen jäiden tunnusmerkkejä niin viskaripojan, kuin kenen tahansa kanssa!

Kielten rikkaassa maailmassa viskaripoika käväisi ollessaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa retkitovereidensa kanssa keskustellen aiheesta (pilkkimisestä) ja aiheen vierestä. Toiminnan jatkuva sanoittaminen ja erilaisten asioiden ääneen pohtiminen tuki myös vahvasti viskaripojan kielellisten taitojen kehittymistä.

Tutkin ja toimin ympäristössäni sisältää pilkkiretken luonto- ja ympäristökasvatukselliset elementit. Ulkoilmassa luonnontilaisessa ympäristössä toimiminen ja siellä viskaripojan varsin monipuolisten ja erilaisten havaintojen tekeminen niin kaloihin kuin järvenjäähän, pilkkireikään, lumeen ja muuhun ympärillä olevaan liittyen oli tutkimista ja toimimista ympäristössä parhaimmillaan. Tällainen toiminta on omiaan tukemaan myös lapsen luontosuhteen kehittymistä. Viskaripojan pohdiskeluun rohkaiseminen ja pohdintoihin tarttuminen sekä niiden yhdessä selvittäminen liittyy teknologiakasvatukselliseen oppimiseen. Sen sijaan kalojen laskeminen ja vertailu, mikä kolmesta ahvenesta oli suurin tai pienin, tuki viskaripojan matemaattisten taitojen oppimista varsin autenttisella tavalla.

Lopuksi todetakoon, että viskaripojan pohdintojen mukaan hänen vanhempiensa ikäiset ihmiset ovat saattaneet syntyä mustavalkoisena aikana. Vieraskynään tarttuneen sosionomi- ja varhaiskasvatuksen opettaja-opiskelijan näkemyksen mukaan tätä pohdintaa täytyy kuitenkin ehkä vielä hieman selvittää viskaripojan kanssa…

80-luvulla syntynyt viskaripojan äiti,
Kati

—————————–

teksti ja kuvat:
Kati Eskman-Reima
pian valmistuva varhaiskasvatuksen opettaja