Siirry sisältöön

Toinen retki – Siivouspäivä

Varhaiskasvatus perustuu suunnitelmalliseen pedagogiseen toimintaan. Se jo pelkästään vaatii vahvaa ammattitaitoa. Tiimin jäsenet tuovat oman alansa tiedon, henkilökohtaiset vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet yhteiseen käyttöön. Lisäksi tarvitaan rutkasti sensitiivisyyttä, sylikaupalla heittäytymistä ja aimo annos kykyä nauraa itselleen. Varhaiskasvatuksen arki vaatii valmiutta muuttaa suunnitelmia tarvittaessa nopeastikin.

Juuri näin on tänään.

Päiväkodissa lähes kaikki lapset ovat pysyneet onneksi terveenä, mutta henkilökunnasta useampi on erinäisistä syistä poissa. Sijaisia ei kaikista yrityksistä huolimatta olla saatu. Sinfonioiden lisäksi Sointujen, myös 2-5-vuotiaiden ryhmällä on retkipäivä. Mutta yksi aikuinen puuttuu, jotta molemmat ryhmät pääsisivät retkelle samaan aikaan. Pitääkö retket siis unohtaa, vai miten saamme retkipäivän onnistumaan? Pienen pohdintahetken jälkeen päätämme, että lähden molempien ryhmien kanssa hieman lyhennetyille retkille.

Luemme Sinfonioiden kanssa päiväkodin pihassa Kettu ja Värit- kirjasta seuraavan aukeaman ja opimme viittomasanan ”vihreä”. (kuva Papunet)

 

 

Tuusulassa vietetään siivousviikkoa viikolla 40 ja eskarit ovat lainanneet kirjastosta roskankerääjiä. Saamme ne lainaan ja lähdemmekin roskienkeruuretkelle.

Ympäristökasvatuksen tavoitteena on vahvistaa lasten luontosuhdetta ja vastuullista toimimista ympäristössä sekä ohjata heitä kohti kestävää elämäntapaa. Ympäristökasvatus sisältää kolme ulottuvuutta: oppiminen ympäristössä, oppiminen ympäristöstä sekä toimiminen ympäristön puolesta.(…) Lapsia ohjataan kunnioittamaan luontoa, sen kasveja ja eläimiä. Ympäristökasvatuksella edistetään kestävään elämäntapaan kasvamista sekä siinä tarvittavien taitojen harjoittelemista. (…) Samalla lapsia ohjataan kiinnittämään huomiota tekojen vaikutuksiin. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, s.46-47)

Kaikessa toiminnassa huomioidaan ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävän elämäntavan välttämättömyys. Arjen valinnoilla ja toimilla ilmennetään vastuullista suhtautumista luontoon ja ympäristöön.(Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, s.81)

Lähdemme retkelle lähikummulle ja keräämme jo matkalla roskia. Heti pitääkin miettiä, mikä on roskaa ja mikä luontoon kuuluvaa. Mikä ei kuuluu luontoon ja mikä taas on maatuvaa luonnonainesta. Jätesäkki alkaa hiljalleen täyttyä. Mitä erikoisempiin paikkoihin lapset menevät, sitä enemmän he löytävät sinne kuulumatonta tavaraa.

 

 

Roskien kerääminen roskapihdeillä ei olekaan mikään ihan yksinkertainen tehtävä! Roska pitää saada juuri oikeaan kohtaan pihtien väliin, jotta sen saa nostettua ilmaan. Pihtejä pitää puristaa aika lujaa ja niitä pitää puristaa koko ajan, kun roskaa siirtää jätesäkkiin. Tehtävä vaatii keskittymistä, tarkkuutta ja sinnikkyyttä.

 

 

 

Mutta nurmikummulta löytyy aarteitakin!

”Riina, tule katsomaan”

”Tule tänne!”

Luonnon ilmiöitä havainnoidaan eri aistein ja eri vuodenaikoina. Niistä keskustellaan ja niitä tutkitaan. Samalla opetellaan ympäristöön liittyvien käsitteiden käyttöä. Eri kasvi- ja eläinlajien tunnistamisen harjoitteleminen vahvistaa luonnon tuntemusta. Lasten kanssa opetellaan etsimään tietoa heitä kiinnostavista asioista. Luonto voi olla myös esteettisen kokemisen ja rauhoittumisen paikka. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, s.47.)

Yhdessä ihmetellään ja ihastellaan lasten löytämiä luonnonihmeitä. Miten valtava lehti! Ja kukkakin kukkii vielä, vaikka on jo syksy!

 

Jokin saa lapset kerääntymään keskelle nurmikumpua. Mitä ihmettä siellä on löydetty..

”Mikä tämä sieni on?”

 

 

Rehellisyyden nimissä on sanottava, että en tiedä. Jokaisella varhaiskasvatuksen työntekijällä on omat vahvuutensa, mutta sienet eivät ole minun alaani. Onneksi teknologia rientää apuun! Puhelimessani on iNaturalist-sovellus, jonka avulla voi tunnistaa luonnosta löytyviä asioita. Ihmetellään, tutkitaan…

 

 

Se taitaa olla suomumustesieni! Sovellus saa lapset innostumaan ja luonnosta löytyykin paljon kohteita, joihin pitää löytää vastaus. Aina sovelluksen antama vastaus ei ole ihan tarkka tai se löytää vain latinankielisen nimen. Mutta tuloksiksi saamme muun muassa ryhmätuhkelon, takiaisen ja haavanlehtikuoriaisen.

Monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista tarvitaan lasten ja perheiden arjessa, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen edistävät lasten kasvatuksellista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea näiden taitojen kehittymistä.

Lasten kanssa tutkitaan ja havainnoidaan tieto- ja viestintäteknologian roolia arkielämässä sekä tutustutaan erilaisiin tieto- ja viestintäteknologisiin välineisiin, sovelluksiin ja peleihin. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, s.26.)

Palaamme Sinfonioiden kanssa päiväkodille ja lähden vielä Sointujen kanssa siivousretkelle. Onkin mielenkiintoista havainnoida toisen ryhmän toimintaa ja huomata, miten erilaisiin asioihin he kiinnittävät huomiota. Persoonat, vahvuudet ja mielenkiinnonkohteet todella vaikuttavat oleellisesti siihen, millainen retkestä tulee ja mitä siellä opitaan.

Kun kaksi ryhmää oli käynyt roskienkeruuretkellä, jätesäkkimme oli täynnä! Ja vaikka retki muodostui aivan erilaiseksi, kuin olin etukäteen suunnitellut, niin paljon opittiin!

 ————————————————————————————————————————-

 

 Mitä tänään opimme? No ainakin näitä:

  • Tavaroista huolehtiminen
  • Ryhmätaidot ja yhdessä toimiminen
  • Teknologian hyödyntäminen tiedonhankinnassa – Lajitunnistus
  • Ympäristön havainnointi ja tutkiminen
  • Ympäristön arvostaminen ja luonnosta huolehtiminen
  • Uusia asioita opitaan tutkien ja itse tehden
  • Hienomotoriikan kehittyminen
    • Puristusvoiman vahvistuminen
    • Silmä-käsiyhteistyö